Less is more.

Ja sitten taas uuden tekstin pariin. Täytyisi tässä varmaan sitten antaa jonkinlaista palautetta, kun kerrankin on tullut  niin monta kommenttia siihen kirjajuttuun. Kirjasta on tullut varsin positiivista palautetta, mutta sitä sais kyllä antaa lisää. En nyt muista kuinka moni sen on jo lukenut, mutta eipä niitä niin hirveän montaa lukijaa vielä ole, kun en juurikaan ole sitä jaksanut mainostaa. Ja sitten vielä palautetta uuden vuoden lupauksien tekemisestä. Rekkamies ei oikeastaan usko niiden tekemiseen, sillä lupaukset on pakko pitää eikä sellaisia viitsi luvata joita ei kuitenkaan toteuta. Mutta koska on olemassa myös sellaisia lupauksia, jotka voi pitää niin luvataanpa tässä nyt sitten sen verran, että lupaan antaa jos joku nainen pyytää. Tämä siis tarkoittaa niitä toisen sukupuolen edustajia, jotka pystyy tunnistamaan naisiksi ilman sitä, että vedetään niin sanotusti munat pöydälle. Muut saavat kyllä luvata ihan mitä tahansa,  mutta mä en sille tielle ryhdy. Tipatonta tammikuutakin pitää ainoastaan alkoholistit. Ton yhden lupauksen lisäksi lupaan vetää kännit silloin, kun on sellanen fiilis ja lupaan etten aloita minkäänlaista dieettiä lukuunottamatta juhannuksen kalja/makkara-kuuria.

Ja sitten itse otsikkoon. Suurimmalla osalla ihmisistä löytyy aina sellasia kavereita, jotka hoitavat tietyt asiansa ihan helvetin hyvin. Koska otsikko on tällä kertaa tälläinen niin tämä kaveri, jolta jokainen voisi oppia jotain on ”Kype” tämä sankari, jonka omaisuus mahtuu huhujen mukaan yhteen selkäreppuun J Tämä ei tietystikään pidä paikkaansa, vaikka siitä saakin aika hyvin kuvan minkälaisesta kaverista on kyse ja mitä häneltä voimme oppia. Hyrkäs on mm. saanut pari kyläilevää tyttöä itkemään askeettisen sisustuksensa takia. Hyrkkäällä on omien sanojensa mukaan sisustuksena ainoastaan vuodesohva ja lamppu ja kyse on sentää miehestä, jonka tulot ovat suuremmat kuin 90:llä prosentilla samanikäisistä. Jotta ei nyt kuitenkaan ihan liikaa liioiteltaisi niin on syytä muistaa Kypen asuvan suuren osan ajastaan ulkomailla töiden vuoksi.

Ja jos nyt sitten aloitetaan perusasioista niin en ole puunhalaaja, en sosialismin kannattaja, enkä minkäänlainen muunkaan ideologian varsinainen kannattaja, sillä ideologioiden noudattaminen saa yleensä pistämään pään perseeseen niin ettei näe tosiasioita. Tämä vähemmän on enemmän ideologia vaan tarkoittaa kohdallani sitä, että tällä hetkellä on taas tiettyjen syiden vuoksi joutunut ruveta miettimään elämän perusasioita. Ja näistä tärkein on se, että ihminen on TERVE. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämän jälkeen melkein kaikki onkin sitten vain turhaa. Tätä tosiseikkaa ei ole kyllä kovin helppo oikeasti sisäistää tässä järjettömässä nykymaailmassa.

Vaikka monet tunnistavat mut myös eräistä kuolemattomista mietelauseista niin tällä kertaa tätä tarinaa tukee hyvin seuraava elokuva Fight Clubista lainattu Tyler Durdenin (Brad Pitt) "We spend our lives working jobs we hate so we can buy shit we don't need..." Eli ihmiset toisin sanoen ostavat hirveän määrän kaikkea ”paskaa” jota käytetään mahdollisesti viikko ja jätetään sitten johonkin nurkkaan pölyyntymään ja lastenlasten poisheitettäväksi joidenkin vuosikymmenien päästä. Itse olen yhden tälläisen suururakan jo tehnyt enkä sellaista halua enää jälkipolville jättää. Tälläisten ”paskakasojen” keräämisen välttämistä suosittelen teille kaikille. Ihminen, kun ei tartte terveytensä lisäksi oikeastaan juurikaan muuta kuin katon päänsä päälle, ruokaa, juomaa ja vaatteet päällensä. Kaikki muu onkin sitten käytännössä pelkästään turhaa.

Palataan nyt sitten vielä jouluun sen verran, että sitä varten ihmiset noin keskimääräisesti ostavat aivan liian paljon kaikkea turhaa jota ei sitten enää uudenvuoden jälkeen kukaan muista käyttää. Ja näitä paskavuoria kasvatellaan ihan muinakin vuodenaikoina. Sen sijaan, että otetaan pennut mukaan johonkin vitun ostoskeskukseen suosittelisin laatuajan viettämistä, vaikka ihan kotioloissa perheen kanssa. Näin omasta näkökulmastani se on suositeltavaa varsinkin, kun nykypäivänä sellaset hetket alkavat olla kortilla tai mahdollisesti jopa loppuneet, mutta se onkin sitten ihan eri tarina. Olen miettinyt tätä asiaa sillä tavalla, että olen alkanut tietoisesti heittämään kaikkea turhaa kamaa roskiin, sillä sitä on yllättävän paljon kuitenkin kerääntynyt parina viime vuosikymmenenä. Se mitä mä oikeastaan haluisin sanoa teille on se ettei kannata omasta elämästään tuhlata aikaa turhien asioiden ostamiseen vaan keskittyä kohtuuteen. Ei niitä paitoja tartte olla kahtakymmentä tai kenkiä helvetin monia pareja vaan vähempikin riittää, sillä kun tulee vanhaksi niin ei sellasille asioille anna minkäänlaista arvoa. Suosittelisin pikemminkin laatuajan viettämistä läheisten ihmisten kanssa ostoksille menemisen sijaan, sillä loppujen lopuksi se on kuitenkin korvaamatonta.

Eipä mulla muuta tällä kertaa. Uusia avautumisen aiheita saa aina ehdottaa. Se on sitten eri asia tuleeko niistä juttuja riittävästi mieleen.

- Rekkamies

Ja jälleen kerran lahjottu ja ammattitaidoton raati on valinnut vuoden parhaat suoritukset ja tapahtumat ja seuraavassa kooste onnellisista voittajista. Ja palkintona on jälleen lämmintä kättä ja kunniamaininta parhaista saavutuksista

Känni.

Paras känni menee allekirjoittaneelle Barcelonassa vietetyssä illassa, jossa tutustuttiin kaikkien harjoittelijoiden kotimaiden juomakulttuureihin. Olin nimittäin sellaisessa humalassa etten osannut puhua muita kieliä kuin Espanjaa. Tai niinhän ne muut paikallaolijat väittävät.

Darrapäivä

Barcelonassa oli kyllä hienoja darrapäiviä, kun pääs huljutteleman kessiään kelluen mukavissa rauhoittavissa aalloissa hyvässä seurassa. Jos nyt yks pitää valita niin se menee erään ranskattaren seurassa vietetylle löhöilypäivälle.

Auto

Wendy Coche. Erittäin pieni ja sympaattinen auto. Ihan omistajansa oloinen ja näköinen. Tällä vanhalla Lancialla sain monet erittäin antoisat kyydit töiden jälkeen.

Lohdutustissit

Ja Sandyn tissit vievät tämän kategorian selkeällä rinnanmitalla. Vielä pari päivää sitten olisin pyytänyt Tiina-Annelia kertomaan miltä nämä tissit tuntuvat, mutta tällä kertaa pääsin niitä jostain syystä itsekin kokeilemaan. Valitettavasti kuitenkin en ollut sillä hetkellä lohdun tarpeessa niin tämä kokemus ei tullut tarpeeseen. Hieno homma jokatapauksessa. Mutta lohdutustissien palkinto menee Sandylle Tiina-Annelin lohduttamisesta viime vuoden alussa.

Hostellikokemus

Tämä menee ehdottomasti Hostel Hostelille Skopjessa. Tämän hostellin puutarhassa sain viettää unohtumattoman yön erittäin kivassa seurassa. Tästä seurasta vastasivat eräs työntekijä ja mun uudet slovenialaisystävät. Kyseessä on ihanan rauhallinen puutarha, vaikka siitä ei ole kadullekaan pitkä matka.

Urheilusuoritus

Ja vuode urheilusuoritus menee ehdottomasti eräälle ”setikselle” joka hukkas kaiken mahdollisen pikkujouluissa. Viinanjuonti on muuten urheilua sanotte te siihen asiaan mitä tahansa, sillä siitä palautumiseenkin menee monta päivää. Tämän lisäksi tämä sankari maksatti myös drinksunsa ja erään tytsin juoman eräällä pahaa aavistamattomalla naisella. Tarina ei kerro mulle onko tämä kärsinyt nainen saanut rahansa drinksuista. Se että onnistuu maksattamaan juomansa ja tyttönsä juoman toisella tytöllä on ehdottomasti palkitsemisen arvoinen suoritus.

'

Älä yllytä yllytyshullua. Kaks asiaa on mulle mainittu monta kertaa ja ensimmäinen on et mun pitäis tehdä stand-uppia ja toinen on et mun pitäis kirjottaa kirja. No nyt on sitten sellainen vahinko tapahtunut, että toinen näistä kahdesta on nyt sitten saatu suoritetuksi.” Mä oon Rekkamies” sisältää elämänviisauksia a la Rekkis. Kaikkea naisista, urheilusta, viinanjuonnista ja muista enemmän tai vähemmän tärkeistä asioista. Mä oon Rekkamiehestä selviää mm. mitä tapahtuu, kun jäädään niin sanotusti rysän päältä kii, miten pilataan muutaman tunnin lämmittelyt ruottalaistytön kanssa viidessä sekunnissa, kuinka saadaan insinöörijärjellä muodostettua pariutumisyhtälö ja vaikka kuinka monta muuta asiaa, jotka hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Koska kyseessä on arkaluontoista matskua sisältävää juttua niin allekirjoittanut sankari varaa kaiket oikeudet jakaa kyseistä materiaalia eteenpäin ainoastaan niille henkilöille joille itse haluaa. Tästä ei keskustella vaan se on itsestään selvää ja haluan ehdottoman lupauksen siitä ennen tämän teoksen lähettämistä tai antamista kenellekään. Tämän lupauksen saatuani lupaan lähettää/antaa tämän teoksen jonkin ajan kuluessa omistuskirjoituksella varustettuna niille henkilöille joille haluan. Jotta tulisi selväksi kenelle tämä teos on annettu luettavaksi niin teoksen tilaaminen toimii ainoastaan tämän blogin välityksellä. Pyydän siis halukkaita kommentoimaan blogia nimimerkillään joka on mulle tunnistettavissa. Mikäli tämä teos halutaan paperimuodossa elektronisen sijaan niin otan siitä jonkinnäköisen pikkumaksun kuten tuopin tai parin oluttölkin/pullon summan kaikilta muilta paitsi Figolta ja Nikinholta.

Hyvää uutta vuotta kaikille

- Rekkamies

Takki tyhjä ja taskutkin rikki. Jotenkin on vaisu olo, kun on ”ikuisuusprojektikin” vihdoin pulkassa. No mistäs sitten onkaan kyse? Ne jotka tietää eivät saa kertoa ja se joka sais kertoa ei viitsi sitä vielä tehdä. Vietetty on unettomia öitä, tuskaisen hiljaista eteenpäin menoa, mutta vihdoinkin ollaan päästy maaliin tällä maratonilla. Tunnettu on iloa, surua, toiveikkuutta, tuskastumista, itsekseen hykertelyä, päänsä hakkaamista seinään ym. voimakkattaita tunteita. Tämä kirjoitushan on tehty ainoastaan sen vuoksi, jotta saisin teitä hieman vielä lisää koukutettua ennen ”paljastusta”. Kaikki selviää aikanaan ja tässä tapauksessa oikea aika on uudenvuodenaattona heti sen jälkeen, kun olen herännyt. Jotkut teistä tulevat pettymään ja toiset riemuitsemaan, mutta sen aika ei ole ihan vielä vaan vasta viikon päästä. Kutkuttavan jännittävää!! Eikö??

”Rekkis”

Nyt on siis taas kiirein pikkujouluaika menossa ja ”Rekkamiehen” on aika kantaa kortensa kekoon ja ilmaista mielipiteensä koko touhusta ja vähän muustakin kyseiseen vuoden aikaan liittyvästä puuhailusta. Jotta päästäisiiin pikkujouluihin niin on aika aloittaa kertomalla henkilökohtainen mielipiteeni joulusta. Tälläiselle tervehenkiselle sinkkumiehelle joulu on ihan syvältä sieltä. Eniten vituttaa jatkuva ihmisten stressaaminen parin päivän takia. Ja tää perkeleen stressaaminen alkaa jo hyvän aikaa ennen joulukuun alkua. Ja tämä kaikki stressaaminen ja vittuuntuminen parin tylsän päivän takia. Mulla ei esimerkiksi oo jouluna muuta tekemistä kuin syödä se pari päivää. On se tietysti ihan hyvä olla välillä tekemättä yhtään mitään, mutta mä kyllä pystyn siihen muulloinkin. Mulla ei oo mitään sitä vastaan, että joku oikeasti rakastaa joulua vaan mä vihaan sitä paskaa miksi joulu on viimeisten vuosikymmenien aikana muuttunut. Kaikkialla yritetään tyrkyttää ostettavaksi kaikkea roskaa jota kukaan ei jaksa käyttää ja jonka ihmiset unohtavat viimeistään uuteen vuoteen mennessä.

Ja sitten itse pikkujouluihin. Nythän on tunnetusti se aika vuodesta kun voi vetää perskännit ”hyvään” tekosyyhyn vedoten. Turha sitä on ruveta sen enempää selittelemään ja hienostelemaan. Siitähän pikkujouluissa on pohjimmiltaan kyse. Kännissä on kivaa ja perskännissä vielä kivempaa!! Varsinkin se ensipurasu on niin harvinaisen maukas. Se maistuu ihan linnunmaidolta. Itse tykkään alottaa yleensä Suomessa ollessani kylmällä oluella. Espanjassa ollessani maistelen ihan mielelläni Sangriaa. Varsinkin Don Simon saa makuhermoni lepäämään. Muissa maissa mennään maiden tapojen mukaan ja otetaan sitä mitä tarjotaan, mutta keskitytääs taas pikkujouluihin. Pikkujouluissahan tunnetusti häslätään ja kikkaillaan ihan koko vuoden tarpeiksi. Jos sitten ihminen häpäisee itsensä pikkujouluissa niin siitähän tunnetusti syytetään sitten viinaa. Oma henkilökohtainen mielipide on, että jos ihminen käyttäytyy kuin idiootti pikkujouluissa kunnon maistissa niin ei se johdu viinasta vaan, että kyseinen kaveri on todellakin idiootti. Jos menet avautumaan pomolles millanen kuspää se on niin ei se johdu viinasta vaan siitä, että se on sun mielestäs ihan oikeastikin kuspää. Mitä sitten tulee siihen kännäämiseen niin toivoisin kaikkien ymmärtävän ettei se oo kenenkään muun vika kuin tämän ääliön. Olis tietysti aika turhaa väittää etten itse olis ikinä vetänyt övereitä eikä itse olis ikinä tullut oltua ääliö, mutta yleensä olen kuitenkin tiedostanut jälkeenpäin, että se on ollu mun oma mokani. Kyllä mun on pakko tunnustaa tykkääväni välillä vetää perskännit, sillä sillon sitä saa olla taas hetken kuningas vaikkakin ainoastaan omasta mielestä. Pikkujoulut ovat olleet yleensä hyvä paikka siihen. Mun onneksi kärsin niin hirveistä kankkusista ettei kovin usein tee mieli ees vetää perskännejä. Mitä nyt muutaman kerran vuodessa. Ensin pelkää darrassa, että kuolee ja sitten pelkää ettei kuolekaan.

Lappeen Rannan pikkujoulut ovat kyllä yleensä olleet varsinkin kännien puolesta aika helvetin rankkoja. Varsinkin meidän killan pikkujoulut joissa keskitytään lähinnä siihen pääteemaan eli siman juomiseen. Tämä myös johtuu osittain siitä ettei juurikaan ole mahdollista edes vongata vastakkaista sukupuolta. Meillähän on ollut aina tapana suorittaa pukin saapuminen juhliin ja sen seurauksena ollaan sitten yleensä jaettu lahjat. Tähän rituaaliin on sitten yleensä kuulunut yleensä pikkutontun istuminen pukin polvelle ja tähän hommaan onkin sitten yleensä varattu joku killan naispuolisista jäsenistä. Poikkeuksiakin ollaan tähän rituaaliin nähty, sillä ainakin yhden kerran tonttumuori olikin setä. Pakko kai se nyt on sitten tunnustaa, että se setä olin minä eräänä vuonna, kun ihan vittuillessani menin siihen pukin polvelle istumaan vapaaehtoisena. Toinen perinne on ollut joulupuuron syönti ja tähän on yleensä kuulunut osana erikoinen jouluruoka jota ollaan monesti kutsuttu joulusopaksi. Tähän on yleensä sisältynyt muovilautasellinen viinaa höystettynä muutamalla mantelilla ja mahdollisesti myös rusinalla. Tätä ollaan sitten porukassa maisteltu tietysti lusikalla vuorotellen. Yleensä tästä kaikesta onkin sitten ollut seurauksena aivan helvetinmoinen krapula. Tämä ei ole myöskään ollut mitenkään riippuvainen viikonpäivästä vaan pikkujoulujamme on myös vietetty maanantaina. Näitä pikkujoulurituaaleja olen itse oppinut jopa vähän kaipaamaan muutettuani pois länsi-siperiasta. Those were the days!! Mainitaan muuten vielä sen verran, että setämiesklubi järjestää pikkujoulunsa Lappeen Rannassa 12.12. Sinne saapuu myös Rekkis ottamaan kaupungin haltuunsa halusi Lappeen Ranta sitä tai ei. Kaikki sinkkutytöt voivat kysellä asiasta lisää allekirjoittaneelta.

Ja sitten vielä vähän omakohtaista asiaa. Eli tuli tossa aikasemmin haukuttua naisten nettiprofiileja. Ja on sen verran todettava vielä, että ystävämme Tiina-Annelia auttaessamme setämiesten voimin tuli huomattua kuinka urpoja monet profiileihin vastaavat miehet ovat, joten herätkää pojat, jos erehdytte tätä lukemaan. Ja sitten vielä sen verran infoa, että ”Rekkis” varas matkan maaliskuun loppuun balkanille. Sinne ehtii vielä mukaan, jos jotain kiinnostaa. Ja nyt siirryn sitten joululomalle blogikirjoittelusta eli vuoden alussa tulee sitten seuraava teksti ja aiheena vuoden parhaat.

- Rekkamies

Ennen itse varsinaista aihetta ajattelin taas antaa palautetta lukijoiden kommentteihin. On kiva taas saada muutama eksynyt lammas laumaan lisää mikäli uudet lukijat eksyvät tänne vielä uudestaan. Ja sitten vielä sen verran ettei mua missään nimessä kannata verrata runoilijoihin tai kirjailijoihin, sillä en pidä itseäni kumpanakaan. Kaikki kunnia heille, jotka oikeasti näitä asioita tekevät ja saavat ihmiset kirjojen ääreen sen sijaan, että tuijottaisivat jotain V***n Big Brotheria. En siis ole runoilija, blogisti tai kirjailijan vaan mä olen Rekkamies. The one and only. Muut kirjoittavat mitä uskaltavat ja rekkamies mitä haluaa. En suosittele missään nimessä ottamaan tätä vakavasti. Kaikki tässä blogissa kerrotut mielipiteet ovat vain yhden ”idiootin” eikä yhtäkään niistä pidä missään nimessä ottaa henkilökohtaisesti. Kirjoittajakurssia en ole käynyt, sillä en usko niiden varsinaisesti auttavan kuten en monenkaan monen muunkaan kurssin oli sitten kyse mistä tahansa asiasta. Tärkeintä on intohimo oli kyseessä mikä tahansa juttu. Kirjoittamani runon ei tarvitse olla järkevä kaikkien mielestä, sillä eihän tää blogikaan oo mikään järkevyyden huipentuma eikä tämän ole tarkoituskaan olla. Edellisen kirjoituksen runo on saanut inspiraationsa seuraavasta sketsistä: http://www.youtube.com/watch?v=Tx_Biq4ijI4

Jokainen lukija voi itse päättää mikä tämän blogin merkitys itselleen on. Mulle tämän kirjottaminen on viihdettä ja tapa purkaa vähän turhautumia.

Allekirjoittaneen vaimoaines ei missään nimessä saa yrittää muuttaa mua ihmisenä. Olen sen verran itsepäinen kaveri ettei siitä tule yhtään mitään. En muutenkaan usko ihmisen muuttuvan ilman omaa tahtoaan ja voivan sellaisen muutoksen jälkeen hyvin henkisesti. Mä en väitä olevani täydellinen, mutta olen ihan tyytyväinen sellaisena kuin olen. Tiedän ettei se kuitenkaan sovi yhdellekään naiselle, joten taitaa olla parasta etsiä joku joka yrittää muuttaa mua mahdollisimman vähän. Jostain syystä mun yleinen pohjaton itseluottamus ei vaan päde naisten kanssa samalla tavalla. Tärkeäähän ei nimittäin ole osata kaikkea vaan vetää helvetin hyvä show kieli pitkällä kun tietää ettei asiaa hallitse. Naisten motiiveista en osaa mitään sanoa, mutta tästä ”unelmien prinssi” episodista näkee miesten ajattelevan yleensä alapäällään enkä voi väittää olevani poikkeus tässä asiassa. Ja mitä noihin nettitreffiprofiileihin tulee niin niistä ei kyllä mielipiteeni muutu, sillä muutaman kymmenen luettuani olen törmännyt ehkä pariin oikeasti kiinnostavaan tapaukseen, mutta ei tästä sen enempää. Tottahan se on, että ei pitäisi ikinä yleistää, kun kerran poikkeuksiakin on, mutta tää on vain mun mielipide ja sillä selvä. Tuskinpa miehetkään hommia yhtään paremmin hoitaa, mutta ehkä te naiset voitte kertoa miten on.

Ja sitten itse otsikkoon. Allekirjoittaneen mielestä possunuhahysteria on mennyt ihan täysin järjettömyyksiin täällä kotimaassa. Jo pelkkään kausi-influenssaa kuolee suomessa vuosittain satoja ihmisiä ja tähän mennessä possunuha on tappanut noin kymmenen ihmistä. Tästä saadaan jo pelkällä insinöörin loogisella ajattelukyvyllä sellaiset lukemat ettei kyseisessä hysteriassa ole järjen hiventäkään. Myös sairaalabakteereihin ja liikenneonnettomuuksiin menehtyy huomattavan paljon enemmän ihmisiä kuin sikikseen. Koko hysteria on täysin ylimitoitettu ja järjetön. Suurimpia syyllisiä tähän ovat iltapäivälehtien ”huoraavat” toimittajat, jotka kirjottavat mahdollisimman rankkoja otsikoita saadakseen lehtensä myytyä. Ja jälleen pitää muistaa, että kyseessä on yleistys. Tosipaikan tullen pelko tappaa, joten sitä ei missään nimessä kannata lietsoa. Tästä hyvä esimerkki on ihmiset, jotka odottavat sairaaloiden ulkopuolella rokottamista ja vilustuttavat itsenä aivan turhaan. Parempi olisi sekin aika viettää kotonaan eikä ihmisjoukoissa, joissa se flunssa nimenomaan tarttuu. Näissä asioissa pitää ottaa järki käteen eikä ruveta panikoimaan. Itse en oikeastaan ole käyttäytymistäni muuten muuttanut paitsi käsienpesun osalta. Nykyään yleensä pesen käteni kotiin tultuani. En ole ruvennut väistämään ihmisjoukkoja tai jättänyt menemättä eri paikkoihin sikaflunssan pelossa. En ole myöskään hankkimassa rokotusta tähän nykyiseen virukseen vaan odotan mahdollista viruksen mutaatiota ennen kuin harkitsen rokotusta.

Itse pidän sikaflunssaa vain sen merkkinä, että luonto taas keksii yhden tavan karsia ihmisiä maapallolta, kun kyseessä on kuitenkin monissa paikoin jo liian suuresta ihmismäärästä ajatellen maapallon hyvinvointia. Tästä huolimatta ei kuitenkaan kannata ajatella mun olevan sydämetön paskiainen joka ei välitä. Sen verran mitä itse olen ollut kuoleman kanssa tekemisissä on saanut mut ymmärtämään, että joskus kuolema voi olla ihan hyväkin asia ihmiselle. Varsinkin pitkäaikaissairaat, jotka kärsivät kovista kivuista saattavat kuolla sikainfluenssaan viikossa sen sijaan, että kärsisivät kuukausia tai vuosia. Valitettavasti myös joitakin lapsia on kuollut kyseiseen tautiin ja se on varsin traagista vanhemmille ja siitä toipuminen onkin sitten jo hyvin pitkä prosessi josta kaikki eivät toivu ikinä. Itsekin olen valitettavasti joutunut kokemaan yllättävän poistumisen tästä maailmasta eikä sitä kohtaloa toivo kenellekään muulle, vaikka sekin pitäisi ottaa vain normaalina elämään kuuluvana tapahtumana. Ei elämästä selviä hengissä ja kaikki me ollaan vaan täällä käymässä. Parempi vaan nauttia kuin pelätä.

Tästä tulikin sitten harvinaisen masentava kirjotus, kun oli pakko ottaa possunuhakortti käyttöön, kun ei nyt oikein tule mieleen mitään mielenkiintoista sanottavaa. Uusia aiheita saa tietenkin ehdottaa palautetta annettaessa. Yritän sitten katsoa, jos on mahdollista hyödyntää sitä mun älynlahjoilla ja kirjoitustaidolla.

- Rekkamies joka on muuten myös Setämies

Ennen kuin mennään itse otsikkoon niin annetaan sitten taas edellisen kirjoituksen kommentteihin vastapalautetta. Koska jokaisen kirjoituksen takana on erilainen prosessi niin kirjoitustahti tulee varmasti vaihtelemaan jonkin verran. Käytännössä kuitenkin on pakko sen verran kertoa etten usko julkaisevani tulevaisuudessakaan useammin uutta kirjoitusta kuin kerran viikossa, sillä kirjoittamiseen menevä aika on yleensä muutama tunti enkä sitä nopeammin saa juttuja aikaan. Kylmä fakta on se, että palautteen lisääntyessä kirjoitustahtikin nopeutuu. Tämä taitaa lähinnä johtua pelkästään palautetta seuraavasta motivaation lisääntymisestä. Prosessi itse aiheen keksimisestä blogikirjoituksen kirjoittamiseen saattaa kestää parhaimmillaan joko ihan muutamasta tunnista puoleentoista vuoteen. Tälläkin hetkellä on päässäni yksi aihe joka on ollut kypsynyt pienessä päässäni jo hyvinkin pitkään ilman itse kirjoituksen julkaisemista. Ideoita saattaa syntyä aivan tyhjästä varsinkin sellaisessa olotilassa kuten normipäivä, jolloin päässä ei liiku yhtään mitään kunnes yhtäkkiä iskee hysteerinen olo ja aivot alkavat sauhuta. Silloin olisi kyllä parempi olla kirjoittamatta, sillä ylilyöntien mahdollisuus on tällöin suurin. Idioottimoodi tulee aina pyytämättä ja yllätyksenä, mutta mikäs toisaalta olisi parempaa viihdykettä allekirjoittaneelle kuin täysin sekopäisten juttujen kirjoittaminen.

Ja sitten itse aiheeseen. Tavallaan tämä aihekin sivuaa palautetta, mutta mennään nyt heti siihen asiaan. Mitä tulee miehiin ja saamiseen niin meidät rumemman sukupuolen edustajat voidaan jakaa helposti kolmeen ryhmään.

1. Miehet jotka tietävät mitä tekevät
2. Miehet jotka luulevat tietävänsä mitä tekevät, vaikka eivät tiedä
3. Miehet jotka tietävät etteivät tiedä mitä tekevät

Ja koska rekkamies kuuluu tyyppiin 3. tämä kirjoitus ei tule käsittelemään kuinka saadaan itselleen nainen vaan asioita joita naisten tulee välttää mikäli kokevat löytäneensä sen unelmiensa miehen tai haluavat löytää sellaisen ja etsivät sitä, vaikka pistämällä treffi-ilmoituksen nettiin. Kaikista suurin nou nou on ainakin allekirjoittaneen mielestä ensitapaamisella tapahtuva mahdollisesti alkava miehen muuttaminen. Vaikka joku asia miehessä heti häiritsisikin naisen mielenrauhaa muuten varsin mielenkiintoisessa miehessä niin siitä ei missään nimessä saa heti ruveta huomauttamaan. Itselleni tämä aiheuttaa ainakin niin suuren hylkimisreaktion, että naisen kohdalla peli on samantien menetetty. Näin on nimittäin tapahtunut ainakin itselleni muutaman kerran ja siihen on kadonnut kyllä allekirjoittaneen mielenkiinto kertaheitolla.

En myöskään suosittelisi heti ensimmäisellä tapaamisella kehumaan miestä ”unelmien” prinssiksi, sillä sekin saa suurimman osan heti pakokauhun valtaan. Jos tosin haluatte vaan yhden illan hoidon niin tämä taktiikka saattaa toimiakin. Miehet kyllä tykkäävät kun niitä kehutaan, mutta tollanen ylistys liian aikaisin alkaa jo ahdistamaan. Itse kohtasin tälläsen tapahtuman joskus aikoja sitten ja juoksin niinsanotusti samantien karkuun ja sitten loppuillasta käytin viimeisen oljenkorteni kyseiseen naiseen. En soittanut jälkeenpäin kuten arvata saattaa. Tästä reissusta en ole kyllä ollut ylpeä, mutta joskus miehen vaan pitää tehdä tiettyjä asioita, kun on sellainen tilanne. Jos haluatte saada miehen myös kämpiltänne nopeasti pois niin tää yleensä toimii.

Ja sitten vielä mielipiteitä nettiprofiileista. Jos kerran viitsitte vaivautua sellasen tekemään niin voisitte sitten edes hieman yrittää samalla vaivalla. Suurin osa naisten profiileista, kun tuppaa olemaan sellaisia, että niiden informaatioarvo on täysi nolla. Voi olla tietysti, että myös miesten profiilit ovat samanlaisia, mutta niistä en osaa sanoa, kun en ikinä niitä lue. Jos etsitte oikeasti mielenkiintoista ja vakavampaa juttua jonkun miehen kanssa niin kannattais varmaan laittaa niihin jotain miehille hyödyllistä informaatiota kuten millaista miestä oikeasti etsit. Ehdoton klassikko on nainen joka etsii rehellistä, luotettavaa ja huumorintajuista miestä. Jep Jep. Tää kertoo miehille yhtä paljon se, että etsitte miestä jolla on kaks kättä ja kaks jalkaa. Ehdoton klassikko tossakin on huumorintajuisen miehen etsiminen ilman sen määrittelemistä. Itsellä on ainakin käsitys, että huumorintajuinen mies on paskan sellaisenkin omaava? Jotta ei mentäisi yksipuoliseen naisten haukkumiseen niin antakaapa naiset nyt sitten palautetta mitä miesten ei pidä tehdä, mutta älkää menkö itsestäänselvyyksiin kuten siihen, että miehen pitää olla siisti ja selvinpäin vaan voisitte vaikka antaa jonkin esimerkin elävästä elämästä.

Ja sitten vielä tärkeään asiaan, sillä vuosi on loppumassa lyhyen ajan päästä ja tammikuussa on taas tapana julkistaa tämän vuoden parhaimmat suoritukset ja asiat. Tämän vuoksi suosittelen kaikkia palstan lukijoita ottamaan loppukirin ja kunnostautumaan!! Ja muistakaa, että tänäkin vuonna parhaimmat suoritukset valitsee täysin ammattitaidoton ja puolueellinen raati jonka kokoonpanokin on vanha tuttu!! Tänä vuonna löytyvät tietysti vanhat klassikot kuten paras känni ja darra. Näiden lisäksi palkitaan ainakin parhaat lohdutustissit ja paras auto sekä monia muita. Näitä saa siis ehdottomasti ujuttaa raadin tietoon!!

Ja lopuksi vielä Rekkamies haluaa toivottaa tämän palstan eräälle kauniimman sukupuolen omaavalle lukijalle hyvää syntymäpäivää setämiehen tavoin.Ole hyvä Tiina-Anneli tässä tulee setämieshenkinen runo:

Katkarapuni kurkistaa, wink wink.

Se herää uudestaan.

Huijasinko, kun ennen aikojani laukesin?

Kaikkeni annoin.

Vill du ha mig igen?

Otatko nyt suihin vai panenko kakkoseen?

Ja jos, niin mahtaako olla eka kerta?

La la la lappeen ra ra ra rantaan sieltä aina kunnon räkäkäkännit saa. Vai saako sittenkään? Ennen kuin mennään siihen mitä mietteitä vierailuni Lappeen Rantaan herätti niin vastataanpa sitten kaikkiin kommentteihin joita on taas blogiini tippunut. Kuten arvata saattaa niin pidän aitoa suomalaista naista lottovoittona joka saa blogiini taas uutta virtaa. On kiva saada uusi lukija joka ainakin vielä tällä hetkellä yrittää säännöllisesti käväistä katsomassa ja myös kommentoimassa blogia. Selkeästi myös palstaa lukevat heteromiehet ovat saaneet syyn ruveta seuraamaan mitä täällä tapahtuu. Tätä blogia saa luonnollisesti mainostaa ystävilleen mikäli luulee tuntevansa jonkun joka mahdollisesti saattaisi kiinnostua lukemaan tälläistä viihdettä. Viihdettähän tää lähinnä on lukijoille ja myös itse allekirjoittaneelle ja pakko se on myönnettävä, että kaikista hulluimmat kirjoitukset ovat olleet hauskimpia kirjoittaa. Rehellisesti sanottuna en ole kovin positiivinen ihminen, mutta saamani lukijapalaute jota ei jostain syystä voi kirjoittaa blogini kommentteihin keskittyi negatiivisuuteeni. Tämän vuoksi kirjoitin siis edellisen kirjoituksen niin positiiviseen sävyyn. Itse olen sitä mieltä, että ainoastaan viettämällä pidemmän aikaa ulkomailla voi nähdä Suomen hyvinkin eri tavalla, mutta siitä ehkä lisää jos ei tässä kirjoituksessa niin jossain toisessa. Mitä tulee autottomuuteeni niin en ole kyllä huomannut minkäänlaista ”vittuilua” kyseisestä asiasta. En ole sitä ikinä ajatellutkaan sillä tavalla. Kylmä faktahan on tietysti se, että suomalaiset tiethän ovat tunnetusti turvallisemmat nyt kuin silloin jos rekkamies eksyy auton rattiin... Rekkamies ei tunnetusti juurikaan välitä muiden mielipiteistä ja haluaa mieluusti vetää omat hommansa vituiksi mieluummin kuin siirtää vastuun jollekin muulle. Ja Nikinholle sitten vielä sen verran, että taisit juuri loukata kaikkia maailman naisia, kun kehtaat väittää jonkun naisen olevan riittävän hölmö antamaan rekkamiehelle.

Ja sitten itse asiaan. Kuten monet teistä tietävät niin eksyin taas Skinnarilan vapaavaltioon ”opiskelemaan” muutamaksi päiväksi. Kokemus oli mukava ja yksi asia tuli sillä reissulla ainakin selväksi. Kun asiaa tarkemmin miettii niin vaikka Skinnarilassa olikin mukavaa olla käymässä niin rekkamies ei kuitenkaan enää kuulu labuskiin, sillä asiat menevät eteenpäin vaikka välillä se tapahtuukin hyvinkin hitaasti. Siitä en ole varma missä tulen olemaan tulevaisuudessa, mutta kyllä lappee on nyt nähty asumismielessä. Never say never. Lappeessa käydessä tulee aina monia muitakin ajatuksia mieleen kuten epäilys siitä, että mitä sitä oikein haluaakaan tulevaisuudessa tehdä ihan elääkseen? Kaikille ihmisille on ihan suotavaa välillä kyseenalaistaa koko elämänsä sisältö, jotta saa varmuuden siitä mitä oikeasti haluaa. Tällä hetkellä työ ”erotiikan” parissa tuntuu allekirjoittaneelle aika kaukaiselle asialle, vaikka sitä vartenhan tässä on viimeiset vuodet eletty. Toisaalta näin pari kertaa enemmän tai vähemmän ”Alan” hommissa pari viime kesäänsä viettäneelle rentulle ovat myös molemmat työtehtävät olleet mieluisia vaikkakin eri tavalla. Toisaalta olen siinä mielessä ollut hyvin onnellinen, että olen saanut nauttia hyvistä työtovereista ja loistavista ystävistä työn ulkopuolella. Nämä korvaamattomat ulkomaanreissut olisivat jääneet tekemättä ilman labuskissa vietettyjä vuosia. Saas nähdä mitä tässä seuraavina kuukausina tulee tapahtumaan, sillä ne varmaan määrittävät seuraavat vuoteni aika vahvasti. Tällä hetkellä on vaikea sanoa tulevaisuudesta kuitenkaan mitään varmaa.

Mennääs nyt sitten vielä käymään läpi hieman Skinnarilassa vietettyjä päiviä. Elikkäs maanantaina raahauduin ties kuinkas monetta kertaa junalla labuskiin ja kuten arvata saattaa niin klassinen VR:n ja lappeen bussiyhtiön ”vittuilu” iski rekkamiehen hermoon. Kuten klassikkoihin kuuluu niin yleensähän lappeen ”lupsakat” bussikuskit ottavat klassisesti hatkat juuri, kun juna tulee perille siihen bussipysäkin viereen. Tällä kertaa olikin sitten VR:n vuoro klassisesti pysäyttää junani juuri pari kilsaa ennen lappeen asemaan, jotta varmasti myöhästyisin kyseisestä bussista. Tämän seurauksena iski pieni vitutus. Tämän jälkeen olikin sitten vuorossa kavereiden kanssa kahvittelu ja lounas ja siihen sitten päälle vielä tenttiinlukusessio joka kesti melkein koko loppupäivän. Tentti menikin sitten hieman vituiksi, mutta saattoi ehkä jopa mennä läpi säälipisteiden ansiosta. Tulosta en vielä tiedä, joten saas nähdä miten käy. Jos se menis läpi niin sit olis enää pari jäljellä. Motivaatio, kun on täysin nolla niin hankala sanoa miten niihin jaksaa panostaa, joten saattaa olla vielä monta yritystä edessä. Tämän tentin lisäksi yritettiin saada eräs harkkatyö valmiiksi itse Figon kanssa, mutta ei meinattu oikein päästä edes alkuun mikroluokan ollessa varattu kaikki päivät. Tämän lisäksi kävimme viettämässä erään saksalaistytön syntymäpäiviä ja mainittakoon sen verran, että siihen kuului myös hieman alkomahoolia. Tällä kertaa jopa normaalia suomalaisnautiskelua vähemmän. Jostain syystä ulkkareitten kanssa juhliessa ei tarvitse nauttia läheskään niin paljon ilolientä pitääkseen hauskaa. Itse tykkäsin harvinaisen paljon näistä juhlista, mutta tosiasiahan se on etten hirveästi käy ihmisten ilmoilla ja kontaktit vastakkaisiin sukupuoliin jäävät hieman vähiin. Näissä kemuissa ihastuin erään puolalaistytön kauniisiin vihreisiin silmiin ja sain flirttailla hieman erään saksalaistytön kanssa. Tässäpä oikeastaan olikin sitten illan saldo mitä naisiin tulee, mutta jos liikaa yrittää niin sitten jää satavarmasti ilman. Aina ei voi tulla täysosumia, mutta hauskaa voi pitää muutenkin. Ja sitten vielä vinkki syysvitutuksen ja tulevien loskakelien selättämiseen: Itseäni on ainakin paljon helpottanut gore-tex lenkkareiden hankinta ja metsään meno. Monet teistä irvileuoista nyt toteaa ettei siellä pk-seudulla ole ollenkaan metsää ja tavallaan olette siinä oikeassa. Rekkamiehen onneksi täällä pääsee kuitenkin metsästä nopeasti ihmisten ilmoille. Varsinkin kun rekkamiehen suuntavaisto on sitä luokkaa, että allekirjoittanut pystyy eksymään myös pyöreässä huoneessa J Koska tätä jaarittelua alkaa tulla taas turhan paljon niin lopetan tällä kertaa tähän tämän avautumisen.  Enpä jaksa tällä kertaa ees pistää versiota lontoon murteella, sillä ei ole tullut kyseisellä kielellä minkäänlaista palautetta tämän lukemisesta.

Back in business

My feedback about these texts are mostly about complaining about my opinions which are telling that Finland sucks. The thing is that I like our glorious nation and I am seriously worried about this country going into wrong direction. Mostly I am pissed about the darkness and the cold weather almost all through the year. This time I am not concentrating on the negative sides and I am going to let those things live their own life now. To me it is sometimes hard to get on the positive side, because I am as positive as HIV-junkie threatening with syringe. The first thing in my mind is our clean nature which is a very good thing. When you go out there is no need to actually spit some crap that normally gathers to your throat every time you go out. The best thing for me about the clean nature is lakes. Especially in the summer. Lapland is another place which is really beautiful. I like it when there is lots of snow on the ground. After spending some time with Finnish army there in the middle of the winter I am not too anxious to go there anymore in the winter, because of the coldness.

Finland has also very good “free” systems in healthcare and education. The word free really means that it is paid with taxes. With lot of people getting old in Finland means that the free healthcare may be coming into the end in the future unless something is done to increase the efficiency of the system very rapidly. This change is happening because the amount of tax-payers is decreasing fast here in Finland. Free education is the reason for having the best “cheap” engineers in the world. That has helped Finland to have many really successful industrial companies that have brought lots of investments and money to Finland. In these days the future of the different industries in Finland look worse and, for example, the forest industry will probably come to the end in the next decade unless we have some added value to our forestry products.

Finland is also very safe and there are no problems in walking in the street when it is dark out there. There are some assholes of course, but normally Finnish people are also very honest and you can normally leave your clothes to dry outside in the summer and nobody will steal those. Finnish people are mostly friendly and helpful. The best thing for me about the Finnish people is that when you ask for advice about the directions they normally are not trying to give the direction without actually about knowing where to send people. For example in Spain you normally need to get same advice twice to actually confirm the direction. Finnish people are also really good in managing the crises when the proper action is needed. This has been confirmed many times in the past. The problem is that Finnish people are not really good in preparing for those hard times in advance.

Finland also has lots of useful natural resources that will become more and more valuable all the time. There are lots of valuable metals in Finnish soil and lots of clean and sweet water that will become really valuable in the future. The best thing about Finnish natural resources is our renewable energy resource jealousy which only needs some engineer to actually transform into use. when we will be able to do it there is easy way to get to be as rich as our neighbour Norway. And for the ladies I also have to mention that in Finland we have the most handsome men in the world with beer-bellies walking without shirts in the streets. This is it for this time. I wish to have comments about the text and suggestions about the next topic.

Koska nyt on juuri käynyt sellainen ihme, että on löytynyt uusi naislukija joka ei toivottavasti lopeta samantien niin käydäänpäs nopeasti läpi mistä tässä blogissa on kysymys. Tätä kirjoittaa noin kolmikymppinen lihaa syövä heteromies joka pitää naisista. Kirjoittaja on koko elämän kestävällä matkalla erinomaisuudesta kohti mitättömyyttä. Toisin sanoen takana on loistava tulevaisuus. Tämä blogi toimii siis eräänlaisena terapiana ”Rekkamiehen” liikkuessa hulluuden rajamailla. Kuten monet vakiolukijat tietävät niin kirjoittaja ei ole aina ihan täysin järjissään ja siihen tälläinen nimetön blogi sopii enemmän kuin hyvin, sillä saa toteuttaa hyvin itseään kirjoittamalla mitä päähän milloinkin tulee. Kuten on joskus sanottu niin hulluilla on halvat huvit ja idiooteilla ilmaiset. Jokainen lukija voi puolestani aivan vapaasti olla ihan mitä mieltä tahansa siitä kummasta on kyse vai onko kyse vaan väärin ymmärretystä nerosta.Tällä hetkellä ”Rekkamies” oleskelee pk-seudulla, mutta on sen lisäksi asunut ulkomailla ja länsi-siperiassa Suomen itäosissa. Rekkamies ei nimestään huolimatta osaa edes ajaa autoa saatikka sitten omistaisi ajokortin.  Tällä hetkellä kirjoittaja on suhteellisen tyytyväinen elämäänsä kotimaassaan, vaikka haaveileekin taas hieman pidemmästä ajasta ulkomailla.

Ja sitten itse asiaan. Koska niin monesti saan palautetta siitä, että mielestäni kaikki asiat ovat niin huonosti Suomessa niin tällä kertaa aionkin listata asioita joissa Suomi rokkaa. Täytyy kuitenkin sen verran muistuttaa, että kyseessä on lähinnä tuskastuminen siihen mihin suuntaan asiat ovat tässä jalossa maassa koko ajan matkalla. Enitenhän tietysti vituttaa Suomen säät ja pimeys, mutta antaa niiden nyt sitten olla tällä kertaa ja keskitytään positiivisiin ajatuksiin, vaikka allekirjoittanuthan on tunnetusti yhtä positiivinen kuin ruiskullaan uhkaava HIV-narkkari. Ensimmäisenä tulee mieleeni puhdas luonto joka on erittäin hieno asia suomalaisille. Ei nimittäin tarvitse välittää niin suurista saastemääristä kuin monissa muissa maissa joissa kerääntyy se pakollinen paskaklimppi kurkun pohjalle ulkona ollessa. Erityisesti pidän Suomen järvistä joissa voi uida puhtaissa vesissä. Myös Suomen Lappi on erityisen kaunis paikka talvella, vaikka en sinänsä tykkää kylmässä säässä ollakaan eikä mua intin ”kauhukokemusten” jälkeen sinne keskellä talvea enää saa raahattua kovin helpolla.

Suomessa on myös hyvää ”ilmainen” terveydenhuolto ja koulutus. Ilmaisiahan nämä eivät tietenkään ole, sillä ne kustannetaan ihmisten veroilla. Terveydenhuoltojärjestelmän ylläpitäminen alkaa kyllä vaikeutua tulevaisuudessa, sillä tämän palvelun rahoittajien eli veronmaksajien määrä vähenee verrattuna tämän palvelun saajiin. Koulutuksesta voin kyllä todeta, että sen ”ilmaisuuden” vuoksi Suomesta tulevat maailman parhaat ”halvat” insinöörit joita ilman Suomessa olisi huomattavasti vähemmän teollisuutta joka tuo kuitenkin suuremmassa mittakaavassa veronmaksajien leivän päälle voita.  Vahvasti näyttää kuitenkin siltä, että monet eri teollisuuden alat alkavat kadota Suomesta. Metsäteollisuudessa on esimerkiksi tapahtumassa tälläinen negatiivinen muutos.

Suomessa on myös hyvinkin turvallista liikkua kaupungilla ja elää, vaikka välillä jotkut joutuvatkin kokemaan ihmisten ”vittumaisuuden” huonolla tavalla. Täällä on myöskin hyvin rehellisiä ihmisiä, sillä monesti tavaransa voi jättää vartioimatta ja ne pysyvät tallella. En tietystikään suosittele sitä kenellekään, sillä aina niitä ihmisten hyväuskoisuutta hyväksikäyttäviä ääliöitäkin löytyy. Suomessa asuvat myös verrattain ystävälliset ja avuliaat ihmiset, jotka yleensä auttavat kun niiltä apua kysyy. Erityisesti pidän siitä piirteestä, että jos suomalaisilta kysyy esimerkiksi missä jokin paikka on niin vastaus tulee ainoastaan siinä tapauksessa jossa ihmiset tietävät missä kyseinen paikka on. Espanjassa taas esimerkiksi on pakko saada sama vastaus pari kertaa ennen kuin voi varmistaa, että neuvot ovat oikeat ettei eksy vielä pahemmin. Suomalaiset ihmiset ovat myös erittäin hyviä selviytymään kriisitilanteista kuten monet historian tapahtumat osoittavat. Harmi vaan ettei suomalaiset ole kovin hyviä varautumaan näihin tapahtumiin etukäteen.

Suomessa on myös suhteellisen hyvät olot luonnonvarojen suhteen, sillä Suomen maaperästä löytyy paljon metalleja ja myöskin tulevaisuudessa Suomen puhtaat vesivarat nousevat arvoon arvaamattomaan. Tämän lisäksi luonnonvaroista on pakko mainittua ehtymätön uusiutuva luonnonvara jollaista ei juurikaan muissa maissa löydy eli kyseessä on perisuomalainen kateus. Tämä kun saadaan jonkun insinöörin toimesta valjastettua niin meistä tulee kansakuntana vähintään yhtä rikas kuin naapurimme Norja. Ja sitten vielä naisten iloksi on mainittava se tosiasia, että Suomesta löytyvät maailman komeimmat kaljamahaiset ilman paitaa kulkevat miehet. Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa.

Always when I am sober I am pissed and bitter. Now I am not really so bitter that it was hard to find any real reason to be bitter and write some really bitter text. For this reason I am writing some boring stuff about my boring life. For those of you who has no clue about what I am actually doing right now back at home when I am not studying or having a permanent job. Cold hard fact is that I am mostly scratching my balls in the morning and afternoon here in Finland. On the other hand it is really relaxing to take it easy and enjoy my morning coffee with the newspaper and take my time without hurrying anywhere. After the coffee and newspaper I am thinking about what to later and mostly I find myself scratching my balls again. For those of you who think I am masturbating all the time scratching balls means I have nothing special to do. When I do nothing I watch some series through internet or surf to find some interesting stuff all around the world which in my case means sports, economy or some technical stuff. Sports is my way of enjoying culture. As you can see my life is boring right now.

Right now my evenings are going by having sports. This doesn´t mean watching sports from television as you could imagine of my case of beer in my stomach instead of having six-pack abs. Man should always ask himself if he would like to go out with six-pack or with a case. As you can see my answer is easy figure out J Normally I spend from 10 to 15 hours for sports in a week and this time is only for actually having it. When I add the time I spend in public transportation for going to have sports and getting back home I use approximately 25-30 hours every week for sports. It is 3-4 actual normal working days here in Finland. Most of this time I use “surfing on ice” which in my case means ice-hockey refereeing. Besides that I play some floorball and go running, but especially in the winter time it is really rare for me.

You can always ask if refereeing is real sports, but it is to me. The heart rate while doing it varies a lot depending on how good are the players. During the best games I am sweating like pig and during the worst games I am not really sweating at all. During the most of games my heart rate is pretty normal like slow running. I personally like refereeing the most while seeing good hockey. You can see good games in different ages and different level of competitions. Some times even recreational hockey can be good. The worst thing about that is the times when they play those kind of games. Those games are mostly played very late in the evenings. The good thing about refereeing is the exercise and the money earned from the game you actually like. I am having 20-30 games every month and can earn 600-1000 Euros. If I would really like to be a pro and support myself enough I would need to have 40-50 game every month. That would mean no free time in the evenings and in the weekends. I also would need to be in better physical condition than right now considering also having some other sports in the same time. I have to consider about that if I will not find any permanent job in “erotics”.

The most boring stuff about being “MR referee” is spending around 15 hours in public transportation every week. That gets really boring many times, but on the other hand I have time to spend some quality time by myself without anyone disturbing. This mostly happens late after the games when I am getting back home in almost empty bus. I prefer buses, because many times in the trains there are some drunken idiots disturbing everybody. There is only one thing to do besides thinking and that is watching girls. I met couple Spanish guys in Barcelona who spent longer time in Finland and they were saying there are many beautiful girls in Finland. It may be true, but the problem here in Finland is Haloskas Setä-mafia and the cronical grudge towards those other girls who are aware about there femininity and are showing it to the world. I have never understood about what kind of equality is that seeing the girls dressing and acting like boys. Why we cannot enjoy about the differences between men and women? That is the real equality to me. On the average Finnish girls are having sneakers, jeans and some loose shirts. That gets my crayfish back into its hole. This is everything for now. If anyone wants to give some feedback do it straight into this blog. Maybe we can have some discussion about it with the five people reading this.

Aina vituttaa kun on selvin päin, mutta nyt ei kuitenkaan vituta niin paljon, että olis mitään erityistä aihetta ruveta kiukuttelemaan ja kirjoittamaan itkupotkuraivarien aikaan saamaa avautumista. Kylmä faktahan se on, että aina kun ei oo kännissä niin vituttaa, mutta ei oikeastaan mikään asia erityisemmin.Tämän vuoksi kirjottelen siis ihan vaan tylsästä elämästäni tekemiä havaintoja ja jaan ne teidän ”fanien kanssa”. Monet saattavat ihmetellä mitä mä oikein sitten teen täällä mykessä, kun en oo vakiduunissa enkä myöskään opiskele vakituisesti. Kylmä faktahan on tällä hetkellä se, että varsinkin arkipäivinä aamu- ja iltapäivät menevät aika pitkälti pallien raapimiseen. Toisaalta on hyvinkin rentouttavaa vetää aamukahvit ja lukea hesari ihan rauhassa. Sen jälkeen voikin sitten ruveta miettimään mitäs sitä oikein tekis päivällä. Lopputulos on yleensä pallien raapimista mikä tässä tapauksessa ei aina tarkoita muffausta vaan sitä ettei oikein oo mitään tekemistä. Tämän seurauksena tuleekin sitten mahdollisesti katsottua joitain telkkarisarjoja netin kautta tai sitten ihan tavallista surffaamista eli maailman ja suomen tapahtumien seuraamista. Aika tylsää settiä siis kuten jokainen huomaa.

Tällä hetkellä iltahetket menevätkin sitten lähinnä urheilun parissa. Tämä ei siis tarkoita penkkiurheilua kuten monet voisivat kuvitella. Tähän huviin menee kerralla viikossa jotain kymmenen ja viidentoista tunnin väliltä. Kyseessä on siis pelkkä urheilun määrä. Tähän kun lisätään mukaan vielä julkisten kulkuvälineiden käyttö niin viikossa meneekin suunnilleen 25-30 tuntia urheiluun ja sen oheistoimintoihin. Tällä hetkellä suurin osa tästä ajasta menee ”surffailuun” jäällä eli lätkädumarina toimimiseen. Sen lisäksi tulee lähinnä sählättyä eli pelattua salibandya, mutta tämä on vain pieni osa kaikesta ”urheilusta”. Tämän lisäksi tulee joskus käytyä lenkillä, mutta siihen käytetty aika on minimaalinen verrattuna muuhun.

No onko lätkädumarointi sitten urheilua vai ei niin siitä voidaan olla montaa mieltä. Kilpaurheilua se ei ole, mutta urheilua kylläkin. Syke taitaa olla jotain lenkkeilyn tasoa riippuen pelistä ja lenkkeilyn vauhdista. Parhaimmillaan hyvissä peleissä mennäänkin jo sitten tuomareidenkin osalta sellaista vauhtia, että allekirjoittanutkin hikoilee kuin sika, mutta enimmäkseen kuitenkin mennään rauhallisella sykkeellä. Itse henkilökohtaisesti tykkään viheltämisestä varsinkin silloin, kun kyseessä on tasokas peli. Tasokkaita pelejä voi olla eri ikäluokissa ja välillä jopa harrastekiekkokin voi olla tasokasta. Huono puoli harrastekiekossa on pelien alkamisajat, jotka saattavat olla turhan myöhään varsinkin arkipäivinä. Keskimäärin pelejä mulla on kuukaudessa 20-30, joten palkkiot niistä ovat noin 600-1000 Erkkiä kuukaudessa. Jos itsensä haluais pidemmän aikaa elättää niin täytyisi käytännössä viheltää joku 40-50 peliä kuussa ja silloin tulis kyllä vähän turhan kiirus. Tällä hetkellä tulisivat myös fyysiset rajat vastaan, sillä kaks peliä päivässä saattaa olla pidemmällä ajalla fyysisesti vähän turhan raskasta nykykunnossa varsinkin, kun ottaa huomioon muut fyysiset urheiluharrastukset. Täytyy kyllä myös harkita ihan ”ammattilaiseksi” siirtymistä mikäli ”erotiikan” alalta ei löydy vakituista työpaikkaa lähiaikoina.

Tylsintä ”surffailussa” on viettää julkisissa kulkuvälineissä toistakymmentä tuntia viikossa. Se pistää kyllä välillä aika pahastikin hajalle, mutta toisaalta varsinkin myöhemmin iltaisin ehtii miettiä kaikenlaista. Itse suosin aina busseja junien sijaan, koska jostain syystä lähestulkoon kaikki vitun idiootit liikkuvat suomessa myöhäisjunissa, kun taas busseissa saa yleensä olla rauhassa kaikilta vitun idiooteilta. Muuta tekemistä naisten katsomisen lisäksi ei julkisissa kulkuvälineissä sitten olekaan. Barcelonassa tuli juteltua niiden espanjalaispoikien kanssa, jotka olivat Suomessa asuneet ja ne oli tietysti sitä mieltä, että Suomessa on paljon kauniita naisia. Väite voi kyllä toisaalta hyvinkin pitää paikkansa. Ongelmana on tietysti monesti Suomen kelit ja haloskan johtama SETA-mafia ja naisten välinen krooninen kateus ja katkeruus, jos toinen nainen nyt uskaltaa hieman näyttää naiselliselta. En oo ikinä ymmärtänyt mitä vitun tasa-arvoa se on että naiset pukeutuu ja käyttäytyy kuin äijät. Miks ei vaan osata nauttia sukupuolten välisistä eroista? Se on todellista tasa-arvoa allekirjoittaneen mielestä. Keskimäärin naiset yleensä suomessa pukeutuvat bensalenkkareihin, farkkuihin ja johonkin löysään paitaan. Se saa ainakin oman katkarapuni helposti takaisin koloonsa. Tässä tää vuodatus tällä kertaa. Kaikki palaute tästä tekstistä suoraan blogiin niin saadaan ehkä jotain keskustelua aikaseksi mikäli se niitä muutamaa tätä lukevaa jamppaa ja tyttöä kiinnostaa.

- Trucker, rekkamies